Kuvahaasteen 9. päivä Something you read
Tänään on oltu juurilla. Juuret on vahvasti täällä Pohjois-Pohjanmaalla, isän suku on juuriaan näihin havumetsiin ja kivisiin peltoihin istuttanut jo kauan. Itse olen muuttanut täältä pois jo lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Vaikka väliaikaisesti vain täällä olenkin, elelen silti tällaista kyläläisen elämää. Pitkästä aikaa myös voi tavata tätiä, setiä ja serkkuja vaikka useammankin kerran. Kuinka hauska onkaan tavatessa suunnitella seuraavaa tapaamista, eikä sanoa vaan jäähyväisiä.
Tänään meille tuli syömään tätini miehineen, setäni vaimoineen ja serkku. Leivinuuni on talvisessa ruuanlaitossa ihan helmi! Eilen vielä konsertin jälkeen tein pellillisen mustikka-valkosuklaamuffinsseja vanhalla luotto-ohjeellani, yöksi vielä kassleria tämän päivän vieraille.
Tänään meille tuli syömään tätini miehineen, setäni vaimoineen ja serkku. Leivinuuni on talvisessa ruuanlaitossa ihan helmi! Eilen vielä konsertin jälkeen tein pellillisen mustikka-valkosuklaamuffinsseja vanhalla luotto-ohjeellani, yöksi vielä kassleria tämän päivän vieraille.
12 isoa muffinssia
noin 12 isoa ja vajaa 20 pientä
3½ dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaarouhetta
1 dl kermaa/jugurttia/kermaviiliä
2 kananmunaa
75-100 g juoksevaa margariinia tai sulatettua tavallista margariinia,
tai vaikka öljyä
noin 12 isoa ja vajaa 20 pientä
3½ dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaarouhetta
1 dl kermaa/jugurttia/kermaviiliä
2 kananmunaa
75-100 g juoksevaa margariinia tai sulatettua tavallista margariinia,
tai vaikka öljyä
noin 1,5 dl mustikoita (myös pakastetut käy)
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen.
Voit käyttää myös muuta rasvaa kuin pullomargariinia, sulata ja
jäähdytä tällöin rasva ensin. EI TARVI VATKATA, SEKOITTAA VAAN.
Laitan itse paperisen vuoat muffinssipellin koloihin, vuoat täytetään noin 2/3 verran. Paista muffinssit 200-asteisen uunin keskitasolla 15-20 min.
Yhteinen lounas oli pitkästä aikaa erityisen ihana. Päivän varsinainen agenda oli kuitenkin mennä yhdessä kotikylän nuorisoseuralle katsomaan teatteriesitystä. Yksi lehtijuttu näytelmästä löytyy täältä. Täällä on 1900-luvun alussa asunut kirjailija Impi Fatima Aronaho, josta näytelmä Impi - kultasilmä kertoo. Impi on syntynyt Ruovedellä vuonna 1880. Hän tuli vuonna 1914 tänne Alpuaan myymälänhoitajaksi. Tuohon aikaan on etelän kaupungeissa ja Pohjois-Pohjanmaan kylien välillä ollut suuri ero niin pukeutumisessa, harrastuksissa, mielenkiinnon kohteissa kuin puhetavassakin. Nuorisoseuralta Impi löysi häntä ymmärtävää seuraa ja mielekästä tekemistä. Sieltä hän löysi myös puolison Antti Aronahon, jonka kanssa meni naimisiin vuonna 1915. Heille syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Armi-tyttö syntyi vammaisena, eikä oppinut koskaan esimerkiksi puhumaan ja hän kuoli viisivuotiaana. Aaro lähti vapaaehtoisena sotaan ja kuoli talvisodan viimeisinä päivinä. Impi itse kärsi reumatismista, eikä voinut osallistua talon töihin, kuten olisi ollut tarpeen. Hän alkoi kuitenkin kirjoittamaan ja hänen pakinoitaan tai "pikku lukuja", kuten hän itse niitä halusi kutsuttavan, julkaistiin muun muassa Kotiliedessä, Suomen Kuvalehdessä ja Perjantaissa. Kirjoituksista saaduilla palkkioilla hän maksoi heidän tilansa velat pois. Impin sairaudet pahenivat ja sanotaan ettei hän koskaan toipunut Aaron kuolemasta, hän kuolikin kotonaan Aronahon tilalla vuonna 1945.
Kirjoituksissa Impi käsitteli sairastamista, mutta myös monenlaisia maaseudun emäntien elämää koskettavia aiheita. Kotilieden päätoimittaja Alli Wiherheimo on vuonna 1945 kirjoittanut Impi Aronahosta näin: "Impi Aronaho tuottaa ilosilmäisen emännän huumoria, joka kelpaa sellaisenaan osviitaksi kaikille Suomen kansan kuvaajille."
Vaikka näytelmä kertoi Impin elämästä, siihen kietoutui myös tuttuja paikkoja ja tuttuja ihmisiä ja murre oli sitä minun omaa murrettani. Hauska oli tajuta kesken näytelmän, että esimerkin omaisesti mainittujen nimien listassa oli oma mummuni ja hänen veljensä ja siskonsa. Impi muisteli yhdessä kirjoituksessaan sitä kuinka mummuni lausui usein nuorisoseuran iltamissa runoja. Väliajalla juttelin yhden näytelmän tärkeän taustavaikuttajan kanssa ja hän kertoi, että kassakaapin kätköistä on löytynyt Impin työtodistuksia ja joitain muitakin alkuperäisiä tekstejä, joita näytelmässä luettiin.
täältäkin mummu löytyy |
Impin kuolinvuode näytelmästä |
Olen koko ikäni tiennyt, että kirjailija Impi Aronaho on asunut tässä samassa kylässä kuin minä ja hänen hautansa on ison männyn alla lähellä sukuni hautoja, joten siitä ohi on tullut mentyä monet kerrat. Nyt kuitenkin opin paljon lisää hänestä ja myös kotikylästä. Hetkisen jopa ajattelin, että elämän rankkuudesta huolimatta sillä aikakaudella olisi voinut myös elää. Luulen, että olisin ollut mummon, isosetien ja tätien ja Impin lailla myös nuorisoseuralainen :) Kaatanut kahvia, pessyt lattiaa ja ehkä lausunut runon, tuskin näytellyt sentään, vaikka isoisäni kuulemma niin teki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti