kalabaliikkia

kalabaliikkia

lauantai 24. syyskuuta 2016

Kotiutumisen edellytys on basaarin löytyminen.

Kuten olen kertonut, minusta tuli jo Istanbulissa basaari-ihmisiä. Ei ehkä äärettömän intohimoinen, että vaan sieltä ostaisin, mutta mielellään kuitenkin viikkobasaarilta vihannekset hain ja nautin tunnelmasta. Otin siis heti selvää, olisiko täälläkin basaari. Sen verran tärkeä oma basaari turkkilaiselle on, että netistä löytyi helposti koko Izmirin alueelliset basaarit (semt pazarları). Minäkin löysin lähimmäisen basaarin, joka on lauantai-basaari eli lauantaisin torin laidalle kauniin mäntymetsän läheisyyteen levittäytyy teltat myyjineen. Pari kertaa olen ohi siitä mennyt lauantaina, mutta tänään vasta ehdin paikalle ensimmäistä kertaa.


ilahdun aina, kun kadun päästä kurkistaa vuori

näkymää täältä "kotikylältä"

oliivipuita kasvaa teiden varsilla siellä täällä






meloni-auto

Kuljin tahallaan pidemmän reitin kautta ja koitin etsiä samalla kirjakauppoja ja kuplamuovikirjekuoria tai muita vähän paksumpia. Mutta Istanbulin tavoin se oli täälläkin hankalaa, eikä onnistunut. Löytyi pieni sievä vihko, pari kynää ja yhden kaupan setä tarjosi viipaleen melonia. Turkiksi kavun ja suomeksi näköjään cantaloupe-meloni. Samanlaisen ostin itsekin tienvarresta pojalta, joka niitä kuorma-auton lavalta myi. Ihan en ymmärrä, miten pakettien ostaminen on näin hankalaa. Nyt joutuu kummityttö N odottamaan synttärilahjaa vielä siellä kaukana <3 että täti ehtii löytää jostain paketin, paketti joka oli jo muutenkin myöhässä. Ou nou.

Kävelevä nähtävyyshän tietysti olin varsinkin kun oli kamera mukana. Yksi rouva pysäytti ja kysyi että "Näinkö mielenkiintoinen tämä katu on?" :) Sanoin, että olen vasta tänne muuttanut ja pitää sukulaisille ja ystäville vähän kuvia näyttää. Samalla hän vahvisti että suuntani on oikea kohti basaaria ja toivotti kovasti tervetulleeksi tänne. Sekatavarakaupan täti taas myi paketin henkareita ja ihmetteli myös kameraa, mutta ymmärsi että Istanbulista on paettava tänne rauhaan :) Olivat 5 vuotta myös siellä asuneet. Itsehän siis edelleen rakastan myös Istanbulia, mutta kyllä tämä rauha on ihanaa ja se että kävellen pääsee moneen paikkaan. 




Basaari löytyi ja voi, millainen :) Niin iso ja suloinen ja kotoinen. En edes kokonaan sitä ennättänyt kahlata läpi. Vaatteita jne. varten lähti oma kujansa, jota vaan kurkkasin ja vihanneksia ja hedelmiä varten toinen. Kovin paljon en sitten kuvia kuitenkaan ottanut, pitänee palata uudelleen vielä joskus kameran kanssa. Basaarit on siis vähän kuten Suomessa torit, useimmiten ne rakentuvat tavalliselle kadulle tai torille kerran viikossa. Joukossa on varmaan ammattimaisempia myyjiä että myös niitä, jotka myy omia tuotteitaan - en tiedä mutta näin oletan. Aina tuntuu myynnissä olevan kurkkua, tomaattia, salaattia, paprikaa, sipulia, porkkanaa, perunaa ainakin ja tietysti juustoja ja oliiveja, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, yufka-taikinaa, mausteita jne. Sitten kauden vaihtelujen mukaan muuta. Nyt siellä näkyi mm. maissia, tuoreita saksanpähkinöitä, punakaalta, kaalta, purjoa, persikoita, nektariineja (kausi kyllä loppumassa jo kohta), viinirypäleitä, omenoita, päärynöitä, vesimelonia, cantaloupemelonia ja kohta satokauttaan aloittelevia mandariineja ja granaattiomenoita. 



Minä oliivifani olin jo viikon verran ilman oliiveja, kun odotin basaarille pääsyä. Täällä kuuluu asiaan, että oliiveja, viinirypäleitä, juustoja, mansikoita jne. saa maistaa ennen valintaa. Jotkut leikkaavat myös omenoista, persikoista jne. viipaleita. Maistelin minäkin siinä paria oliivia ja toista päätin pussillisen ottaa. Grammamäärän sijaan voi tahtomansa määrän ilmaista myös liiroina - Saisinko oliiveja kolmella liiralla tai sipuleita 1,5 liiralla :) Viinirypälemyyjä huuteli että rypäleet on tänäaamuna klo 5 leikattu köynnöksistä ja maistuisivat makealta kuin hunaja. Hän kehotti myös maistamaan ja sanoi, että jos eivät ole makeaa kuin hunaja, älä osta :) No, olihan ne ihania ja valitsin sieltä sopivan kokoisen tertun. Tällä basaarilla oli keitettyjen maissien myyjiä kojujen välillä ja liiralla sai sellaisen herkun evääksi.

Tällainen rauhallinen lauantai täällä. 

8 kommenttia:

  1. Kotoisalle kuulostaa, jotenkin:). Minulla oli työilta. Sauna oli täällä odottamassa. Nyt pitäisi jo käydä yöpuulle, kun huomenna on aamuvuoro ja herätys klo. 6. On ollut kaksi kuuden työpäivän viikkoa putkeen ja alkaa jo tuntua. Mutta ensi viikolla on ilo irti, kun työpäiviä on vain kolme ja vapaita neljä:).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttua ja kotoisaa :) Voimia aikaisiin herätyksiin ja työhön - tsemppiä vapaiden odotukseen!

      Poista
  2. Basaarit ovat tärkeitä.Täällä torit,tosin osa niistä ,tai osat niistä voisivat käydä basaareista. Ruokabloggaajalle ne ovat aarreaittoja:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on ihania ja kaikenlaista jännääkin voi tosiaan löytää ja hedelmät ja vihannekset on usein tuoreita. Esim. kaupan oliivit mielestäni harvoin pääsee samalle tasolle basaarin oliivien kanssa. Siellä on varmaan myös monenlaista hauskaa toreilla.

      Poista
  3. Niita isoja kuplamuovikirjekuoria on tosiaan valilla vaikea löytaa mutta hieman paremmin varustetussa kirjakaupassa (koulujen lahella) pitaisi kylla olla. Konakissa on muuten sellainen hieman tukkumainen alue, jossa on kaikkea kirjakauppatavaraa, belediyen rakennusten takana. Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, toinen kauppias sanoi ettei sellaisia ole ja toinen että jossain siellä Konakin/Kemeraltin tienoilla olisi, ajatttelin kyllä heti että kai niitä nyt muuallakin on :) Tänään itse asiassa toisessa kaupassa sanottiin, että tilaavat. Katsotaan mitä tulee. Kiitos vinkeistä ja mukavaa viikkoa!

      Poista
  4. Tuli mieleen tuosta kuplamuovikuoren etsimisestä, että Suomessa monesti paketteja lähtetään paksumpaan muoviin pakattuna. Sellaisia muovisia postituspusseja myydään siis valmiinakin, mutta yhtä lailla joku tukeva muovipussikin kelpaa asiaan. Itse myös kierrätän meille tulleet postipaketit/paksummat kuoret ja käytän niitä uudestaan omiin postituksiini. Täällä Saksassa nyt tietysti kaikenlaisia postipaketteja/kirjekuoria myydään, mutta (luonnon ja rahan) säästöä se on pienikin säästö :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NIin minäkin olen aina kierrättänyt, mutta en jaksanut täyteen muuttokuormaan niitä koittaa tunkea Istanbulista, eli nyt vaan odottelen Suomesta paketteja :)

      Poista