Maalauksia ja maalauksellisia maisemia.

Lauantai oli kauniin aurinkoinen päivä, heti aamusta päivä lähti hyville ja reippaille laduille sen myötä. Lunta ei enää näkynyt ja kevät näyttää tulevan tänne. Olimme vieraan kanssa päättäneet, että lauantain lounas on hyvä aamupala ravintolassa. Perehdyin oikein tähän haasteeseen ja mietin erilaisia vaihtoehtoja, niitä jotka olin testannut, kuulemiani suosikkeja ja netin löytöjä, päädyimme tänne, eikä kaduta. Sijainti on näppärästi lähellä Istiklalia ja Galatantornia, palvelu hyvää ja ruokavaihtoehtoja paaaljon.

riikinkukkokupista lattea :)

Pöytään kannettiin ekassa kattauksessa juustoja, oliiveja, vihanneksia, hedelmiä, hunajaa&kermaa, erilaisia tahnoja... sitten seuraavaksi tuli börekiä, munakasta, makkaraa, grillattuja juustoja ja pannukakkuja ja ihan lopuksi jotain muuta hauskaa erikoisuutta tuli paikan isäntä (ilmeisesti) tarjoamaan. Kaikkea näitä kun syötiin ruusulautasilta galatantornia katsellessa (tosin maantasalta), niin eipä ollut huono. Suosittelen kyllä tekemään varauksen pe-su aamuille, me ei oltu tehty ja jouduttiin odottamaan puolisen tuntia. Mentiin vähän kiertelemään ja soittivat, kun pöytä vapautui.


Päivän pääkohde oli Chora kirkko, jossa en ollut itsekään ikinä käynyt.  Olin kuullut että sinne voi mennä lautalla ja että se on pieni ja rempassa, mutta mosaiikit paremmassa kunnossa kuin Hagia Sofiassa. Kaikki piti paikkkaansa ja enemmänkin. Matka kirkolle lauttarannasta oli jo elämys. Seurasimme vanhaa konstantinopolin muuria ja valloittavia kiemuraisia kujia. 

voi näitä värejä!

turkoosin talon ikkunaruudukot

Kaunis Y-risteyksessä oleva talo

kuvauksellinen kissa :)

tärkeä myyntiartikkeli - sitruuna

kankaita ja pitsejä myyvä pakettiauto

tädit pitsiostoksilla historiallisessa maisemassa

historiallista Konstantinopolin muuria

 Kirkon seinät ja katto olivat lähes täynnä mosaiikkeja ja maalauksia. Sieltä bongailimme Jeesuksen syntymään liittyviä kuvia, monia parantumisihmeitä ja pyhiä. Ihan kaikki eivät  kerralla auenneet, selkärankareumaatikko ja ballerina eivät ensin ihan selvenneet meille, mutta opaskirjan selaaminen auttoi. Selkärankareumaatikkomaalaus ilmeisesti kuvasi ylipäätään Jeesuksen tekemiä parannusihmeitä ja ballerina olikin itse Neitsyt Maria, joka iloitsi enkelin ilmoitettua hänelle Jeesuksen tulevasta syntymästä.

Chora-kirkkoa (eng. The Church of the Holy Saviour in Chora, turk. Kariye Kilises/Camiii) pidetään yhtenä Bysantin ajan parhaiten säilyneenä kirkkona. Kirkko sijaitsee lähellä kultaista sarvea (eli Bosborin lahtea. Kirkko muutettiin Ottomaaniajalla moskeijaksi ja vuonna 1948 siitä tehtiin museo - vähän samaan tapaan kuin Hagia Sofiakin. Kirkko on alunperin ollut Konstantinopolin kaupungin muurien ulkopuolella.

äärimmäisenä oikealla lääkäriystäväni diagnosoima selkärankareumapotilas

ballerina, eikun siis Neitsyt Maria

 Kirkolta suuntasimme takaisin rantaan ja kohti Pierre Lottin kahvilaa, olin sinne kerran aiemmin yrittänyt, mutta silloin emme jaksaneet jonottaa gondolihissiin, jolla perille pääsisi. Nyt lauantai-iltana ei jonoa ollut (tosin ei hissikään eka toiminut). Maisemat olivat kyllä pienen taksimatkan arvoiset, oijjoi! Ei ihme, että siellä on runosuoni sykähdellyt Pierre-herralla.

diagnoosini mukaan mantelipuu

PIerre Lotin kahvila