Oodi ja ilolaulu mölkylle.

Oi mölkky. Oi suku. Oi suvun kanssa pelattava mölkky.

Perinteinen tapaaminen setäni sakin kanssa, koolla oli sukua puolisoineen ja lapsineen. Ilta alkoi ruuan valmistelulla, kuulumisten vaihdolla, turkin tärkeiden sanojen opiskelulla ja ruuan syömisellä. Tämä kaikki tehtiin tälle sakille tyypillisesti nauraen, vähän laulaenkin ja monenmoinen juttu lennähteli. Vanha kunnon sanonta "pääasia on, että tiimi toimii ja saadaan palautetta"- tuli taas toteen. 

esipesu oli paikalla ennen kun ehdittiin kieltää

kohta grillaamaan

viisas katse

Suku on pahin - sanotaan, mutta itse olisin taipuvaisempi ajattelemaan että suku on paras ja veri on vettä sakeampaa. Blogista lienee jo käynyt ilmi aiemmin, että rakastan paljon ystäviäni, kummilapsiani jne. mutta myös ihanaa ja laajaa sukuani kaikilta puolilta. Tämän ko. sakin kanssa ollaan vietetty yhdessä jouluja, juhannuksia, pääsiäisiä, synttäreitä ja monenmoista. On iloittu keväisin nuorista valmistuneista tai pyöreistä vuosista ja on kannettu yhdessä murhetta kun on ollut sen aika. Kovasti tykkään teistä :)

Nyt, kuten joskus ennenkin päädyttiin mölkkymatsiin. Ruuan jälkeen valuttiin pihamaalle kirjurin komentamana ja joukkueet jaettiin asiaan kuuluvan innostuksen ja pienen draaman säestämänä. Tämä bloggari ei kuulu varsinaisiin heittäjälupauksiin, mutta pari uhkarohkeaa löytyi, jotka lupasivat joukkueeseensa ottaa MatkaMartankin. Minä kyllä olen ennenkin pystynyt parhaimpiin mölkkysuorituksiini joukkueissa, kun ei ole kyse vaan omista pisteistä.

pettämätön yhdistelmä, sandaalit ja sukat, mutta ku tuli kylmä :D

kirjurin lista

alkutilanne

Mutta se mölkky. Sehän on ihan ehdoton peli. Mölkky on Päijät-Hämeessä kehitelty laji, jonka innoittajana on karjalasta tullut kyykkä, mutta mölkky ei ole niin fyysinen ja siksi sopii suuremmalle yleisölle. Mölkystä onkin tullut suosittu peli mökeillä ja kesäisissä juhlissa. Suomessa kun pitää kaikesta aina kisata, niinpä mölkkyä voi pelata myös sekä SM että MM-tasolla ja mölkyn mainetta ylläpitää ja kohottaakin koittaa myös mölkkyliitto. Mölkky on rekisteröity tavaramerkki ja esim. vuonna 2014 niitä valmistui 220 000 pakkausta!!!!

Olisi mukava ottaa mölkky mukaan Turkkiinkin, mutta ei oikein lentokoneen kilot anna myöten ja toisaalta siellä täysissä puistoissa se ei ehkä ihan paras harrastus olisi.

Mölkyn säännöt on simppelit. Jokainen vuorotellen tai jokainen joukkue vuorotellen heittää mölkkyä eli pyöreää puukalikkaa kohti kasaan laitettuja kalikoita, joissa on numerot 1-12, tavoitteena on saada tasan 50 pistettä, ei yhtään yli eikä ali ja ensimmäisenä 50 pisteeseen päässyt joukkue voittaa. Mikäli pisteitä tulee vaikkapa 51 tai enemmän niin joukkue tippuu takaisin 25 pisteeseen ja matka jatkuu uudelleen. Mikäli kolme kertaa peräkkäin tulee huti, niin joukkue siirtyy kannustuspuolelle.

pisteet ylös.

Tällä erää ei pieniä lapsia ollut mukana, mutta heidänkin kanssaan se sujuu mainiosti, kun heittoviivaa voi laittaa lähemmäksi heille. Mölkkyä voi heittää niin vasemmalla kuin oikealla kädelläkin ja kun heittovuoro ei kauaa kestä, niin jos seisominen tai kävely on haasteellista niin muut ajat voi levähdellä istuen. Mitään suuria kuntovaatimuksia ei siis ole ja mikä jännittävintä - pelin voi myös voittaa muutkin kuin lähtökohtaisesti parhaassa kunnossa olevat ja suvun parhaan heittokäden tittelin saanut :) Toim. huom. bloggarin joukkue ei voittanut.

ei menny sinne kuuluisaan putkeen

varma ote

hyvä äiti!

Mölkky ei ole suosittu vain ja ainoastaan Suomessa, vaan sitä on saatu markkinoitua myös ulkomaille,  kuulemma erityisesti Ranskaan. Enkä kyllä ihmettele miksi. Mölkyn jaksaa kantaa mukana ja se mahtuu autoon aina mukaan. Sitä voi pelata isoäiti ja lapsenlapset ja myös vaikka kaiken aikaansa urheileva serkkupoika. Pieni hellekään ei haittaa, eikä myöskään viileämpi sää ja onhan sitä sateessakin heitelty, eipähän ole itikoita :D

Olen pelannut mölkkyä niin pihahäissä kuin 60-vuotisjuhlan iltaosuudessa, isolla kaveriporukalla pihalla tai pienemmällä sakilla puistossa jne. Olenpa pelannut mölkkyä myös myöhään illalla taskulampun valaistuksessa, mutta sitä en ehkä ihan lähde suosittelemaan, sen verran läheltä kaverin päätä yksikin mölkky heilahti. Toinen ei niin onnistunut mölkkykokemus oli pelata sitä saalistusviettisten koirien kanssa. Siinä heittokäsi ei ollut niinkään oleellinen juttu vaan se, kuinka hyvin muisti mistä kohti koira varasti mölkyn ja se että sen sai koiran suusta mahdollisimman ehjänä takaisin pelialueelle - myös pienet lapset tuo oman haasteensa. Mölkyssä voi myös iloisesti kannustaa kaveria, olemme kerran kannustaneet niin paljon että se oli kuulunut parin sadan metrin päähän postilaatikollekin, jossa naapuri oli meteliä ihmetellyt :)

 Kiitos ihanasta illasta rakkaat!! Nähdään taas ja jatketaan siitä mihin jäätiin! Oli huippua pelata teidän kanssa, tärkeintähän ei ole voitto, vaan rehti kilpa.

P.S. Silti kuitenkin vähän epäilyttää, että miksi kirjurin joukkue voitti kaksi kertaa ;D

rakkaan serkkuni pöpelikköön koivun alle heittämä nro 11