Keväthankia ja sukua

Voisi ajatella, että hauskinta Suomessa olisi olla kesällä, mutta on tässä talviajassakin ilonsa! Serkullani on miehensä kanssa mökki järven rannalla ihanan Pohjois-Suomalaisen luonnon keskellä, jonne sain myös kutsun tulla kyläilemään lankalauantaina (sieltä myös kuvat). Sää oli sellainen kuin kuuluukin. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja pakkasta oli muutama aste. Toisen serkun porukka taas kutsui kylään sunnuntaille. Tässä vaiheessa vielä luulin, että olen palaamassa jo huhtikuun alkupuolella etelään, joten oli kiva myös nähdä vielä kertaalleen ennen lähtemistä.

Ajatuksena oli lauantaina mennä ulkoilemaan, lämmittää rantasauna, syödä yhdessä ja hengailla, ehkä jopa pilkkiä. En ole pitkään aikaan innostunut kovin leipomaan, mutta nyt tein pari amerikkalaista juustokakkua Kinuskikissan ohjeella Toisen tein gluteenittomista kaurakekseistä, mutta hyvin onnistui niinkin. Helppo kakku mukaanotettavaksi, voi hyvin tehdä edellisenä päivänä ja selvisi ainakin näin talvella hienosti automatkasta. Sen kaveriksi sopii hyvin esim. mansikkasose tai vadelmat, miksei myös pääsiäisen keltaisen teemavärin mukaan soseutetut persikat tai aprikoosit.

Kahvilla kakun lisäksi nautittiin harvinaisempaa ja paikallisempaa herkkua, rasvarieskaa ja kuivalihaa!! Tällä kertaa isäntä oli tehnyt rasvarieskasta sellaisen täytetyn version, jossa ikäänkuin kahden rieskan välissä oli se liha. Enpä ole ala-asteajan jälkeen tuota herkkua syönyt. Mummu kyllä teki aina laskiaiseksi ja sen päivän herkkuhan se onkin. Kuivalihaa ei myöskään juuri koskaan saa, mökillä tekevät sitä itse ja saatiin leivän päällä maistaa. Oli kyllä sellainen olo, että ulkosuomalainen on päässyt nyt jonnekin suomalaisuuden ytimeen ja lapsuuden makujen äärelle.

kuivalihaa valmistumassa

Kevättalvinen aurinko, suloisesti lumessa juoksentelevat koirat, äiti, täti miehineen, serkku miehineen... Väkisten mieleen tuli se, että nyt pitäisi tankata puhdasta ilmaa, sinistä taivasta, jalan alla narskuvaa lunta ja metsää. Kohta nämä olisi taas vain valkeaa unelmaa, tosin Turkissa mua odottanee jo kukkivat syreenit ja lähes t-paitakelit. Kyllähän sekin on ihan jees, mutta nyt nautitaan vielä tästä - ennen kuin loskakelit alkavat.

serkkuni oma saari

Unelmia on ja pitää olla. Jotkut unelmat siirtävät tai poissulkevat toisia, mutta koskaanhan sitä ei voi tietää mitä vielä edessä on. Vaikka minulla ei tällä hetkellä omaan mökkiin mahdollisuuksia olisikaan, sain nauttia kauniista talvipäivästä kuin lahjana toisten mökillä. Serkullani oli selllainenkin unelma toteutunut kuin oma saari. Laulun mukaan vaarilla on saari, mutta niin hänelläkin. Saari tuli moottorikelkkareittiä pitkin kierrettyä ja mäkeäkin laskettua. Reissussa ei lapsia ollut, mutta ihan elämisen riemusta laskin muutaman kerran saaren kalliolta mäen alas järvelle. Koska voin! Minä en ole koskaan ollut pilkkimässä ja nytkin lopulta vaan päädyin katselemaan, mutta ei miehetkään kalaa saaneet. Hätää ei ollut, sillä isäntäväki oli valmistellut pääsiäisateriaksi muuta kuin kalasoppaa ;) 

Ruuan jälkeen koitti seuraava ulkosuomalaiselle eksoottinen osuus - saunominen rantasaunassa ja kellä enemmän kellä vähemmän täydellinen vilvoittelu hangessa. Mulla ei riittänyt rohkeus muuta kuin varpaiden viilentämiseen. Jos se perinteinen, rentouttava ja rauhoittava maisema mökkisaunasta on lipattava järvi ja vihreät koivut...niin kyllä tämä valkoinen hanki ja vihreät männytkin oli oikein toimiva.

Seuraavana päivänä vielä lisää serkkukyläilyä, kyllä nyt on MatkaMartta nauttinut suomiherkuista ja ihanasta suvusta enemmän ku pitkään aikaan. KIITOS!