Lähestyvää paluuta ja auringonpaistetta.

Tervehdys kevättalvisen luonnon keskeltä. 

Aika on kulunut niin, että enää on reilut kolme viikkoa aikaa siihen, kun punavalkoiset siivet kuljettelevat mut taas etelän lämpöön. Uutisissa tänään juuri sanottiin, että maaliskuu on ollut vuosituhannen kylmin. Ihanan talvista on kyllä pohjoisessa ollutkin. Sauvakävely ja lumikenkäily talvisen auringon kultaamilla hangilla ovat piristäneet pohjoisessa olijaa. 

Moneen asiaan on täällä jo ehtinyt tottua, mutta en kyllä muistanut että kevään aurinko on näin ihanaa! Energia lisääntyy yhdessä päivänvalon kanssa. Lenkille ei tarvikaan muistaa lähteä heti lounaan jälkeen, vaan illalla on valoisaa vaikka kuinka pitkään. En myöskään ollut ehkä muistanut kuinka aurinko saa aikaan tuhansia ja miljoonia pieniä luonnon omia timantteja pitkin hankia. Aurinko näyttää niin erilaiselta noustessaan, paistaessaan täydeltä terältä ja illalla taas, kun se laskee länteen nukkumaan yöksi. 

Suomessa olen ehtinyt olla luonnossa ja valokuvata siellä. Olen myös ilokseni ehtinyt nähdä suurimman osan kummilapsistani ja myös sukulaisia. Erikoisen ihanaa ovat olleet mm. kummilasten synttärijuhlat, joihin olen päässyt sekä tavallinen arkinen kyläily ystävien luona, jota ulkomailla asuessa ei juuri pääse tekemään. Blogille tämä aika ei ole hyvää tehnyt, mutta eiköhän ulkosuomalaisblogi herää henkiin taas kun muutun ulkosuomalaiseksi jälleen. Seuraavaksi pitäisi tehdä myös kierros muissa ulkosuomalaisblogissa.