Lähibasaarin tunnelmaa ja herkkuja.

Alakerran kaupassa on hyvät hedelmä- ja vihannesvalikoimat ja ne on tuoreita, puhtaita jne. ja ihan kohtuuhintaisiakin, mutta silti on ihan parhautta päästä basaarille ostoksille. Enkä nyt siis tarkoita suurta basaaria, egyptiläistä basaaria enkä edes Kadiköyn suurta tiistaibasaaria, vaan kotikulmien maanantai-, torstai- ja perjantaibasaareita, jotka tiedän (voi niitä olla muitakin). Ne on oikeastaan sellaisia, että ne pitää vaan löytää.

En ollut aiemin käynyt torstaibasaarilla, mutta olin kuullut ystävältä, että missäpäin se on ja lähdin katselemaan. Aika päin näin ensimmäisen hyväksi havaitun vihjeen eli tädin vihanneskassin kanssa ja pian bongasin toisen. Menivät harmi kyllä vähän eri suuntiin. Näissä vihjetädeissä ja vihjemummoissa on se huono puoli että asuvat eri puolilla aluetta, eivätkä edes välttämättä (ihan minua hämätäkseen varmasti) mene suoraan kotiin basaarilta. Mutta sinne päin pitää pyrkiä, mistä suurin osa kassien kantajista tulee ja yleensä virta tihenee ja paljastaa niiden alkulähteen eli vihannes&hedelmäbasaarin.

Matkalla kuvailin vähän kotini lähialueita, jotka yleensä jäävät kuvaamatta, tässäkin nyt vaan ihan muutama kuva, kun persikoiden, viinirypäleiden, vihannesportulakan (semizotu) jne. kuvat silmissä selvittelin kassimummojen tulosuuntaa.

voi kuinka kauniita ikkunaristikot aina mun mielestä on - varsinkin nää valkoiset ja rautaiset

 Ja sitten silmäni näkivät ensimmäisen kerran välähdyksen telttakankaasta, joka on aina satavarma basaarin merkki. Asuinalueiden viikottaiset pienet basaarit pystytetään usein kaduille niin että päälle viritellään kangasta suojaksi ja kadun molemmin puolin pöytiä myyjille.

 Pelkkiä kassinkantajaihmisiä vielä varmempi merkki lähestyvästä basaarista on nainen tuollaisen vedettävän kärryn kanssa.Olen jo melko vakavasti harkinnut sellaisen ostamista ;)

 Basaareilla myydään paljon ihan tutun näköisiä kasviksia, mutta myös erinäköisiä versioita ja myös ihan meille tuntemattomia lajeja. Tästä nyt ainakin porkkanan tunnistaa huonommallakin tuntemuksella. Ylhäällä vasemmalla on vihannesportulakkaa (semizotu), jota mainostetaan tässä vielä tuoreeksi. Tästä ennen tuntemattomasta kasvista on tullut uusia suosikkejani, siitä saa valtavan ihanaa salaattia kun huuhtelee sen, riipii lehdet erilleen kulhoon ja sitten sekoittaa toisessa astiassa turkkijugurttia, valkosipulia ja suolaa ja toki voi laittaa sitten maun mukaan basilikaa, pippuria tms. ja heilauttaa kastikkeen vihannesportulakan lehtien päälle. Nam. Reseptistä on kiittäminen ystävääni, jonka perheen luona olen saanut salaattia maistaa.
Semizotun vieressä on pinaattia ja alapuolella paria vihannesta, joiden nimet ei selvinny mulle kokonaan, mutta tuo porkkanan vieressä on jonkun sortin kaali nimestä päätellen.

Ystäväämme semizotua löytyikin vähän joka tiskiltä, tästä sitä saisi liiralla nippu. Niiden vieressä kesäkurpitsaa myös liiran kilo ja sitten näyttäis olevan munakoisoa. Näitähän toki saa suomestakin ja sielläin käytetään, mutta varsinkin munakoisoa käytetään täällä paljon monenlaisissa ruuissa ja olen kyllä kovin tykästynyt siihen.

 Tässä taas mainostetaan makeita paprikoita. Beykoz on käsittääkseni paikan nimi ja mitenköhän tuo sade tähän sopii. Kahvia kun tilaa ja sanoo sade niin saa kahvinsa ilman sokeria ja maitoa, paljaaltaan, niinkuin pelkästään, aito, puhdas...sanoi sanakirja Ja alla olis sitten tarjolla varmaankin kesäkurpitsaa, mutta tuollaisessa hauskassa pallomuodossa.

näitä kavereita ei tarvinne esitellä

Tämä basaari on siis sellainen, jota todellakin paikalliset käyttävät vihannes- ja hedelmäostoksillaan. Kameraa mukana kuljettava vaalea ulkomaalainen sitten herätti kyllä huomiota ja kuvauspyyntöjä sateli, kaikki tuntuivat haluavan kuvaan ja minähän kuvailin. Yksi setä laittoi pussiin ostokseni lisäksi nipun kevätsipulia ilmaiseksi, ei huono :)

tästä lähtis (ja lähtikin) tuttuja herkkuja - pottua ja sipulia

tässä sitten miehillä olisi myynnissä ainakin persiljaa

 Tässä sitten olisikin vaikka mitä tarjolla, noissa punaisissa paljuissa ja pussissa miehen kädessä on ilmeisestikin artisokkaa, niin olen aina ajatellut ainakin. Lisäksi näyttäis löytyvän tilliä, persiljaa, retiisejä, salaattia, kevätsipulia, pinaattia ja punajuurta. Vaikka kielitaitoa voisi olla paljon enemmänkin, on kuitenkin kiva että jonkun sanan voi vaihtaa ja ainakin suunnilleen saa sitä mitä haluaakin. Basaareilla on myös kiva oma tunnelmansa. Usein miehet heittää läppää keskenään, huutelee ja nauraa toisilleen ja fiilis on katossa :)

Tämä oli ensimmäinen kerta tällä torstaibasaarilla ja se oli pienempi kun maanantain ja perjantain basaarit, mutta tämä on kaikkein lähimpänä kotoa, joten sieltä on näppärä täydentää vihannes- ja hedelmävarastonsa.