tulppaaneja ja turvallisuustilannetta

Amsterdam taitaa olla virallisesti se tulppaanikaupunki, mutta kyllä Istanbul koittaa kovasti ottaa omaa paikkaansa. Amsterdamissa en ole käynyt, mutta keväinen tulppaani-Ibul vakuuttaa aina! Myös luvut ovat aika vakuutttavia, vai mitäs sanotte. Tulppaaneja näkyy teiden varsilla ja puistoissa ja niillä on koristettu liikenteenjakajatkin usein. Yhteensä tulppaaneja pitäisi olla kukassa yli 10 miljoonaa - jostain lukemani tiedon mukaan.

Kävimme ihastelemassa kukkia Emirgan-puistossa, johon on tänä vuonnakin istutettu 2,8 miljoonaa tulppaanin sipulia yhteensä 192 eri lajia. On valkoisia, melkein valkoisia, punaisia, vaalenpunaisia, punavalkoisia, violetteja, oransseja, keltaisia, ripsureunaisia, korkeita, matalia, kaksivärisiä ja niin edelleen.

Tiesittekö, että tulppaanien kaupallinen kasvatus alkoi noin tuhat vuotta sitten juurikin Turkissa. Niiden ihan varsinaista alkuperää tuskin tiedetään, "jostain päin Keski-Aasiaa"-tyylinen tieto löytyi useammasta lähteestä. Lienee kuitenkin varmaa, että nykyään tulppaanien maana pidettyyn Hollantiin ne kuitenkin siirtyivät Turkista. Suomen Turkuun ne ovat saapuneet 1600-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Nythän tulppaaneja saa kaupoista lähes jokaisen kukkarolle sopivina, mutta aikoinaan niistä on maksettu ihan huikeita hintoja. Tulppaanit ovat aiheuttaneet "tulppaanimaniaksi" kutsun tilanteen, kun vuosina 1634-1637 vastikään markkinoille tulleiden tulppaanisipuleiden hinnat nousivat ennätyskorkeiksi ja sitten lopulta romahtivat. Parhaimmillaan tai pahimmillaan tulppaaninsipuli saattoi huippuvuonna 1637 maksaa kymmenen kertaa käsityöläisen tavallisen vuosipalkan verran!!

Turkki on viimeaikoina ollut otsikoissa lähinnä muista syistä kuin tulppaanifestivaaleista. Maan turvallisuustilanne on tässä tämän vuoden ja etenkin parin viime kuukauden aikana ollut paljon mediassa sekä täällä että kansainvälisestikin. Tänä vuonna on jo Istanbulissakin ollut kaksi räjähdystä ja pääkaupungissa samoin. Suku ja ystävät ovat vaihdellen olleet huolissaan. Välillä tuntuu niin harmittavalta, ettei voi itse yhtään säädellä mitkä tiedot ja miten kulkeutuvat heille,vaan asiat on heti Suomenkin mediassa. Sitten ei auta enää muuta kuin vakuutella että on ihan kunnossa. Asun turvallisella alueella kaukana niistä paikoista, joita pitää vältellä, joten turvallisuustilanne ei sinänsä vaikuta kovinkaan paljon normaaliin elämääni. Tietysti joitain rajoitteita on nykyään enemmän, esim. ruuhkaisia paikkoja välttelen hieman, mutta väkijoukkojen ja mielenosoitusten välttely on täällä viisasta aina. Istanbul on niin jättisuuri kaupunki (asukasluku virallisesti noin 15 miljoonaa, todellisuus lienee 20 kieppeillä), että jos kauppakadulla on räjähdys, ei se tunnu eikä näy tänne Aasian puolelle.

Ihmisten puheissa tilanne tietysti jonkun verran on. Paikallisten kanssa kun juttelee, niin kyllä ihmisiä huolestuttaa se, mihin tässä ollaan menossa. Osa on alkanut vältellä esim. metroja ja metrobusseja ja osa pyrkii elämään mahdollisimman samaan tapaan kuin ennenkin. Useampi turkkilainen on sanonut myös minulle, että pelottelu on juurikin yksi iskujen tekijöiden tavoitteista, että ihmiset jäisivät koteihin jne. Mene ja tiedä motiiveista, mutta niin turhilta tuntuvat täällä ja ympäri maailmaa. Jos minä saisin päättää, niin toivoisin rauhaa ihmisten keskelle kaikkialle.