Nyt vajaa vko Suomessa. Huh, mitä hulinaa omassa aikataulussani, vaikka muuten Suomi aika rauhan tyyssijalta Istanbulin jälkeen vaikuttaakin. Ajattelin ja vielä ajattelen, että ystävillä ja suvulla tankkaaminen on niin tärkeää, että olkoon sitten vaikka vähän vähemmän lomapäiviä. On mulla sitten Istanbulissa pari viikkoa aikaa levähtää ennen kielikoulua, vaikka tarttis ehkä jonain yönä nukkua Suomessakin. Pari vikaa yötä Istanbulissa jäi aika vähälle ja nyt ei paljon paremmin oo menny. Tiistai-aamuna heräsin neljältä Istanbulista ja siitä se sitten lähti.
 |
| Aamupala lentokentällä |
Lentokentällä juttelin Suomessa asuvan ja siis suomalaisen kanssa naimisissa olevan turkkilaisen miehen kanssa. Lentokenttäbussissa tokaisin sen enempää ajattelematta, että onkohan tämä oikea bussi, kun on niin vähän suomalaisia menossa Suomeen. Siellä siis vaaleat ja sinisilmäiset olivat vähemmistönä ja turkkilaisen näköisiä ja tummempia oli paljon. Hän vastasi minulle, että "Voihan näistä suuri osa olla suomalaisia."
Aloin miettimään, että onko suomalainen ihminen, joka on syntynyt suomessa vai kuinka monta sukupolvea taaksepäin pitää esi-isien olla Suomineidon helmoissa syntyneitä, jotta saisi tämän tittelin "suomalainen". Vai ehkäpä riittää, että puhuu suomenkieltä ja silmät on siniset, mutta onhan suomenruotsalaisetkin suomalaisia ja ruskea- ja vihreäsilmäiset myös. Riittääkö, että itse kokee niin tai voiko yhtäaikaa ajatella olevansa vaikka kahden "maalainen". Lentokoneessa sitten juttelin porukan kanssa, josta osa oli ollut suomessa 19 vuotta ja lapset syntyneet Suomessa ja suomeksi juttelimme, ihon väri ja pukeutuminen vaan oli erilaiset kuin suurimmalla osalla. On nämä jänniä asioita. Mutta hyvin meni matkat.
Sitten pääsin ystävien luo, josta pikaista kuvakavalkadia. Tässä välissä oman koneeni muisti on täynnä kuvia, eikä ne sinne enää mene ja siellä olevia en nyt saa tähän toiselle koneelle, jota käytän. Laittelen lisää tarkennusta myöhemmin, mutta nyt tässä vähän tunnelmia täältä.
Minut haettiin kentältä ja niin yhdessä mentiin pikkupysähdyksen kautta yhteisten ystävien luo iltaa viettämään. Siellä oli tarjolla suomiruokaa ja lempparipannacottaa :)
 |
| kesävarpaat nurmikolla |
 |
ihanassa seurassa ihanaa pannacottaa ja muutenkin huippua, kiitos H, C, M ja M
Sitten lennossa toiseen kyläpaikkaan seuraavia ihania moikkaamaan. Ystäväperheen luo tuli myös pari muuta kaveria, kun "amerikan täti" tuli kylään ;) Lasten kanssa leikittiin, poimittiin marjoja, pelattin ja oltiin ja sitten tietysti aikuisten kesken parannettiin maailmaa hieman.
|
VR on myös taas testattu. Samalla testaantui oma jamatkaseuranani olleen ystävien 4-vuotiaan pojan reissukestävyys, kun ihan ei oltu aikataulussa perillä. Me pärjättiin kirjojen ja siskoni ostaman kahvin voimin :D
Jo pitkään on ollut perinteenä kokoontua yläasteaikaisella kaveriporukalla kahdesti vuodessa yhteen. Onhan se aika siistiä, tyttöjen kanssa olemme tunteneet yli 20 vuotta ja miehistä ja lapsistakin on tullut ystäviä keskenään. On vähän niinkuin laittaisimme leirin pystyyn aina kun näemme. Toisaalta elämämme on ihanan spontaania, mutta toisaalta suunniteltua, kuten se että aina joku "tiimi" laittaa ruokaa ja toiset ovat esim. lasten kanssa ulkona tai jotain muuta puuhaamassa. Aika kuluu kuin siivillä, yhdessä oleminen on rentoa ja helppoa, jutut lentää ja musiikki soi. Ilmat suosivat meitä ja uitiin, grillattiin, valvottiin, naurettiin, puhuttiin vähän vakavampiakin, suunniteltiin uuden vuoden tapaamista. Kun on tuntenu näin kauan ei kyllä tarvitse jännittää mitään ja saa olla niinkuin on (toki palautetta voi saada, mutta se kuuluu asiaan). Ihana on nähdä myös se, kuinka lapset (6 kpl, iältään 4-8v) ovat toistensa kavereita ja leikit sujuu.
 |
| ruokahuolto pelaa niin, että jokainen yksikkö valmistelee jonkun aterian ja tuo siihen tarvittavat tavarat. |
|
|
 |
| muiden shoppaillessa lisää ruokaa, sain hengailla ihanien koirakavereiden kanssa |
 |
| yhtenä iltana laitamme aina juhla-aterian, pöytä katetaan ja mekot puetaan. |
 |
| onnea 6-vuotiaalle <3 |
 |
| paprikalle kukaan ei ole allerginen, joten sitä syötiin joka tavalla, myös grillattuna |
 |
| Älykäs koira ;) |
 |
| Järvet oli lämpimiä ja ihanan suomalaisia koivuineen |
 |
onni on nähdä pikkusiskoa pitkästä aikaa
|
Ja sitten kummipojan perhettä moikkaamaan, ihana maaseutukierros jatkui. Eipä se etäisyys tai harvempi tapaamisväli ystävyyttä vie, ei edes lasten kanssa. Ihana oli täälläkin olla.
 |
| mansikkakakkua, nam |
 |
| sain nukkua teltassa yhden yön. murheet keveni ja ilot tuplaantui ystävän kanssa <3 |
 |
| mukana kummipojan suuressa hetkessä, eka hammas irtosi |
 |
Suomen kesä ja lämpimät uimavedet täälläkin
Nyt olen sitten jo päässyt lapsuudenkotiini, kuvia täältä myöhemmin. Nyt pitää mennä nukkumaan. Huomisesta eteenpäin taas vajaa viikko mökillä melko nettipimennossa, kuvat sieltäkin jossain välissä.
Kyllä on ihanaa!
|
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti