kalabaliikkia

kalabaliikkia

tiistai 24. helmikuuta 2015

Maalauksia ja maalauksellisia maisemia.



Lauantai oli kauniin aurinkoinen päivä, heti aamusta päivä lähti hyville ja reippaille laduille sen myötä. Lunta ei enää näkynyt ja kevät näyttää tulevan tänne. Olimme vieraan kanssa päättäneet, että lauantain lounas on hyvä aamupala ravintolassa. Perehdyin oikein tähän haasteeseen ja mietin erilaisia vaihtoehtoja, niitä jotka olin testannut, kuulemiani suosikkeja ja netin löytöjä, päädyimme tänne, eikä kaduta. Sijainti on näppärästi lähellä Istiklalia ja Galatantornia, palvelu hyvää ja ruokavaihtoehtoja paaaljon.


riikinkukkokupista lattea :)


Pöytään kannettiin ekassa kattauksessa juustoja, oliiveja, vihanneksia, hedelmiä, hunajaa&kermaa, erilaisia tahnoja... sitten seuraavaksi tuli börekiä, munakasta, makkaraa, grillattuja juustoja ja pannukakkuja ja ihan lopuksi jotain muuta hauskaa erikoisuutta tuli paikan isäntä (ilmeisesti) tarjoamaan. Kaikkea näitä kun syötiin ruusulautasilta galatantornia katsellessa (tosin maantasalta), niin eipä ollut huono. Suosittelen kyllä tekemään varauksen pe-su aamuille, me ei oltu tehty ja jouduttiin odottamaan puolisen tuntia. Mentiin vähän kiertelemään ja soittivat, kun pöytä vapautui.


Päivän pääkohde oli Chora kirkko, jossa en ollut itsekään ikinä käynyt.  Olin kuullut että sinne voi mennä lautalla ja että se on pieni ja rempassa, mutta mosaiikit paremmassa kunnossa kuin Hagia Sofiassa. Kaikki piti paikkkaansa ja enemmänkin. Matka kirkolle lauttarannasta oli jo elämys. Seurasimme vanhaa konstantinopolin muuria ja valloittavia kiemuraisia kujia. 

voi näitä värejä!

turkoosin talon ikkunaruudukot

Kaunis Y-risteyksessä oleva talo


kuvauksellinen kissa :)

tärkeä myyntiartikkeli - sitruuna



kankaita ja pitsejä myyvä pakettiauto


tädit pitsiostoksilla historiallisessa maisemassa



historiallista Konstantinopolin muuria


 Kirkon seinät ja katto olivat lähes täynnä mosaiikkeja ja maalauksia. Sieltä bongailimme Jeesuksen syntymään liittyviä kuvia, monia parantumisihmeitä ja pyhiä. Ihan kaikki eivät  kerralla auenneet, selkärankareumaatikko ja ballerina eivät ensin ihan selvenneet meille, mutta opaskirjan selaaminen auttoi. Selkärankareumaatikkomaalaus ilmeisesti kuvasi ylipäätään Jeesuksen tekemiä parannusihmeitä ja ballerina olikin itse Neitsyt Maria, joka iloitsi enkelin ilmoitettua hänelle Jeesuksen tulevasta syntymästä.

Chora-kirkkoa (eng. The Church of the Holy Saviour in Chora, turk. Kariye Kilises/Camiii) pidetään yhtenä Bysantin ajan parhaiten säilyneenä kirkkona. Kirkko sijaitsee lähellä kultaista sarvea (eli Bosborin lahtea. Kirkko muutettiin Ottomaaniajalla moskeijaksi ja vuonna 1948 siitä tehtiin museo - vähän samaan tapaan kuin Hagia Sofiakin. Kirkko on alunperin ollut Konstantinopolin kaupungin muurien ulkopuolella.




äärimmäisenä oikealla lääkäriystäväni diagnosoima selkärankareumapotilas
ballerina, eikun siis Neitsyt Maria
 Kirkolta suuntasimme takaisin rantaan ja kohti Pierre Lottin kahvilaa, olin sinne kerran aiemmin yrittänyt, mutta silloin emme jaksaneet jonottaa gondolihissiin, jolla perille pääsisi. Nyt lauantai-iltana ei jonoa ollut (tosin ei hissikään eka toiminut). Maisemat olivat kyllä pienen taksimatkan arvoiset, oijjoi! Ei ihme, että siellä on runosuoni sykähdellyt Pierre-herralla.

diagnoosini mukaan mantelipuu


PIerre Lotin kahvila



8 kommenttia:

  1. Aivan ihania kuvia, ihanat kujat ja varikkaat talot ja nuo maisemat, kerrassaan ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli kyllä ihanat kujat. Kyllä Istanbulissa ja muuallakin Turkissa nähtävyyksien lisäksi pitäisi päästä myös vähän kujille kuljeskelemaan. Mentiin LonelyPlanetin suosittelemaa reittiä lautalla ensin ja siitä käveltiin Chora kirkolle.

      Poista
  2. se tässä nyt harmittaa, että kotoinen kaurapuuro+mustikat+reissumiesvoileipä+ kaksi kuppia suodatinkahvia tuntuu jotenkin vähemmän loistokkaalta alulta päivään,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reissumies, mustikat ja suodatinkahvi kuulostaa aika loistolta! Ei kannata harmitella.

      Poista
  3. Myös Mika Valtari on tiettävästi istunut Pierre Lotin kahvilassa ja saanut innostusta Kultaista Sarvea katsellessaan. Mahtavia kuvia ja mikä aamiainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, että ihan Mikakin siellä, täytyypä tutustua. Kyllä kultainen sarvi ja koko Bosbor kokonaisuudessaan innoittaa ihmistä! Oli kyllä melko luksus aamupala, ei ihan joka lauantaille tuommoista :)

      Poista
  4. Niin, Eyup olikin yksi lempipaikkojani. Tuon tasanteen yläpuolella on ravintoloita, jotka ovat myös ihan käymisen arvoisia. Ei mitään huippuihanaa, mutta ihan ookoota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä hienoa aluetta,vasta toista kertaa olin tuolla suunnalla seikkailemassa ja kultaisella sarvella muutenkin tosi vähän on tullut oltua, jotenkin se tuntuu olevan niin kaukana. Vaikka tosiasia on, että sinne mnee lautalla nopeammin kuin johonkin lähikohteeseen ruuhkabussilla :) (ja hieman miellyttävämmin). Nyt en hoksannut, että menisi tietä vielä ylöspäin, mutta pitääpä joskus mennä tutustumaan. Onko muita ideoita tuolla suunnalla seikkailuun.

      Poista